Kaikki on minussa, kaikki tunteet, kaikki ajatukset, kaikki kauneus ja kauheus.
– EDITH SÖDERGRAN
TUNNETAIDOT ovat keskeinen osa omaa henkilökohtaista ja ammatillista hyvinvointia. Kun tunnetaitoja tarkastellaan ratkaisukeskeisestä näkökulmasta, huomio siirtyy ongelmien sijaan kohti mahdollisuuksia, voimavaroja ja konkreettisia keinoja.
TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN JA SANOITTAMINEN
Ratkaisukeskeinen ajattelu korostaa nykyhetken ja tulevaisuuden mahdollisuuksia. Tunteiden tunnistaminen on ensimmäinen askel kohti uusia mahdollisuuksia: mitä tunnen ja mihin tämä tunne minua ohjaa? Sen sijaan, että juutun siihen, miksi tunnen näin, voin kysyä itseltäni: miten voisin hyödyntää tätä tunnetta parhaalla mahdollisella tavalla?
TUNTEIDEN SÄÄTELY JA VOIMAVAROJEN VAHVISTAMINEN
Ratkaisukeskeisessä coachingissa etsitään toimivia ratkaisuja ja vahvistetaan olemassa olevia voimavaroja:
- Mitä olen tehnyt aiemmin, kun olen selvinnyt haastavasta tunnetilasta?
- Miten voisin hyödyntää samoja keinoja nyt?
- Kuka tai mikä voisi tukea minua tunteideni käsittelyssä?
VUOROVAIKUTUSTILANTEIDEN RAKENTAVA OHJAAMINEN
Tunnetaidot ovat avain myös toimivaan vuorovaikutukseen. Ratkaisukeskeinen lähestymistapa auttaa suuntaamaan keskusteluja eteenpäin esimerkiksi kysymällä:
- Miten ilmaisen tunteeni niin, että se vie keskustelua rakentavaan suuntaan?
- Mikä on pienin askel, jonka von ottaa kohti parempaa yhteyttä toiseen ihmiseen?
TULEVAISUUTEEN SUUNTAUTUMINEN JA MYÖNTEINEN MUUTOS
Ratkaisukeskeinen ajattelu rohkaisee tunnistamaan tilanteita, joissa tunteiden käsittely on jo sujunut hyvin. Se vahvistaa uskoa omiin kykyihin ja auttaa suuntaamaan kohti toivottua tulevaisuutta. Voin kysyä itseltäni esimerkiksi:
- Minkälaisia tunteita haluaisin tuntea enemmän arjessani?
- Mitä voisin tehdä jo tänään, jotta pääsisin askeleen lähemmäksi kohti tällaisia tunteita?
Ratkaisukeskeinen tunnetaitotyöskentely auttaa tunnistamaan, hyväksymään ja hyödyntämään omia tunteita niin, että ne tukevat paitsi omaa hyvinvointia, myös vuorovaikutusta muiden kanssa. Pienetkin oivallukset ja muutokset voivat tuoda suuria vaikutuksia siihen, miten koemme ja käsittelemme tunteita arjessa.
Käytännön esimerkki tiimin tunnetaitotyöskentelystä
Kuvitellaan, että tiimissä on syntynyt jännitteitä kiireisen projektin keskellä. Yksi tiimin jäsenistä, nimetään hänet vaikkapa Annaksi, kokee turhautumista, koska hän kokee kantavansa yksin liian suurta vastuuta projektista. Tästä syystä Anna ärtyy helposti ja vetäytyy keskusteluista, mikä alkaa vaikuttaa koko tiimin yhteistyöhön.
Ratkaisukeskeinen lähestymistapa voisi auttaa tilanteessa esimerkiksi näin:
TUNTEEN TUNNISTAMINEN JA SANOITTAMINEN
Anna pysähtyy miettimään: “Mitä tunnen ja mistä tämä tunne kertoo?”
Muutos: Anna tunnistaa turhautumisen ja kuormituksen ja sanoittaa sen ääneen itselleen: “Koen, että minulla on liikaa vastuuta, ja se saa minut vetäytymään.”
RATKAISUJEN ETSIMINEN VOIMAVAROJA HYÖDYNTÄEN
Sen sijaan, että Anna keskittyisi pelkästään siihen, mikä ei toimi, hän pohtiikin: “Milloin yhteistyö on sujunut paremmin? Mitä silloin teimme eri tavalla?”, “Mikä pieni muutos voisi helpottaa tilannetta?”
Hän muistaa aiemman projektin, jossa tehtävät jaettiin selkeämmin ja palautetta annettiin säännöllisesti.
VUOROVAIKUTUS JA RAKENTAVA KESKUSTELU
Anna päättää tuoda asian esille tiimipalaverissa ratkaisukeskeisesti ja sen sijaan, että hän sanoisi: “Miksei kukaan muu ota vastuuta?” hän sanookin:
“Olen huomannut, että kun työkuorma jakautuu tasaisemmin ja pidämme välipalavereita, yhteistyö toimii paremmin. Voisimmeko kokeilla sitä tässä projektissa?”
Tiimi keskustelee asiasta ja sopii, että tehtävät jaetaan uudelleen ja jatkossa pidetään myös lyhyitä check-in-palavereita.
PIENET MUUTOKSET JA MYÖNTEINEN MUUTOS
Pienellä muutoksella ja tunnetaitojen hyödyntämisellä koko tiimin yhteistyö paranee. Anna kokee tulevansa kuulluksi ja tiimi saa uuden työkalun mahdollisten jännitteiden ratkaisemiseen myös jatkossa.
Kuva: AdobeStock